Musiikkia korville

Asioilla on ilmeisesti tapana järjestyä. Kirjoitin viimeksi ongelmista bändin kanssa ja heti seuraavana päivänä sain sähköpostia, jossa kerrottiin asian järjestyneen meidän kannaltamme hyvin, eli nyt voin sanoa, että bändi on tulossa! Jee!

Olen viettänyt viimepäivät mietiskellen päivämme musiikkipuolta noin muutenkin, alkaen häämarssista ja päättyen häätanssiin. Pikkulikasta asti olen monen muun tavoin ollut aivan varma, että haluan astella kirkon käytävää Erkki Melartinin Prinsessa Ruususen tahtiin. Mutta entäs poistuminen? Se on ainakin satavarmaa, että Wagnerin häämarssi se ei tule olemaan. Mendelssohn on myös niin kuultu.
Youtube on siis ollut kovassa käytössä ja tutkimusteni perusteella yksi mahdollinen poistumismarssi voisi olla esimerkiksi Gordon Youngin Postludium. Perinteisistä häämarsseista ainoa varteenotettava on Kuulan häämarssi ja uudemmista Marko Hakanpään trumpettisävelmä. Viimeksi mainittu tosin soi jo mieheni siskon häissä menneenä kesänä ja heilläkin oli alussa tuo Ruusunen... Menisi siis ihan toisinnoksi, etenkin kun kanttori on sama ja hyvällä tuurilla vielä pappikin :D Eli trumpettisävelmä on poissuljettu vaihtoehto.

Kuva

Sitten on Verdin Aida grand march, joka tosin on ehkä jotenkin vähän liian mahtipontinen, ja Edward Elgarin Pomp and Circumstance. Argh, hajoaa pää näiden kaikkien kanssa!

Sitten häätanssiin. Minun ja miehekkeen musiikkimaku on häiden kannalta vähän haasteellinen. Olisi kiva saada häätanssibiisi joltain lempiartistilta/-bändiltä, mutta näin esimerkkinä, mahtaisiko esimerkiksi Turmion Kätilöt toimia... Ei! Minulla tosin musiikkimaku venyy ihan laidasta laitaan, mutta kaikenmaailman Johanna Kurkelat ja Suvi Teräsniskat on nekin niin kuultuja. Finlandersin Oikeesti on jo ihan oma lukunsa.
Yksi mahdollisuus olisi tietysti Herra Ylppö & Ihmiset tai CMX. Noissa ongelma onkin sitten se, että lyriikat tuppaavat olemaan pitkälti melankolisia. Esimerkiksi CMX:n Siivekäs olisi kappaleena kaunis, sellainen jonka tahtiin voisi vielä rauhaksiin keinahdellakin, eikä sanoissakaan ole vikaa, mutta joku silti tekee siitä mielestäni epäsopivan. Höh.  Kain on yksi kaikkien aikojen CMX-lempparini, mutta se ei sovi sitten ollenkaan.

Taitaa olla parempi valita vain perinteinen Akseli ja Elina?

Valoja tunnelin päässä...

Kamalinta tässä hommassa on odottelu ja epätietoisuus. Meillä periaatteessa on jo bändi varattuna, mutta vain periaatteessaa. Valitsemamme bändin kitaristi-laulaja soittaa nimittäin kolmessa eri kokoonpanossa ja hänen kalenterimerkintöjensä selvittämisessä on kulunut tässä jo kolmatta viikkoa.
On vaan niin meikäläisen tuuria, että tietysti juuri sillä meidän päivällämme on joku mystinen kysymysmerkki. Argh.
Jos tässä käy niin, ettemme ko. bändiä juhliimme saakaan, olen kyllä hemmetin pettynyt. En ole edes kuullut bändin soittavan, mutta olen kuullut kehuja ja biisilistakin oli juuri meidän näköisemme! Tietysti yksi painava tekijä oli myös hinta, kolme 45 minuutin settiä reilulla seitsemälläsadalla ei todellakaan ole liikaa.

Mutta ettei tämä menisi ihan marinaksi, niin onhan mulla jo ensimmäiset koristeetkin hankittuna! Pyörähdimme toisen kaasoni ja mieheni pikkusiskon kanssa Hämeenlinnan Goodmanissa odotellessamme toista kaasoa vapautuvaksi taannoiselle hääpuvunhakureissullemme, ja siellä sitten Clas Ohlsonilta tarttui mukaan tällaiset koristevalot:

Kuva

Ostin helmivaloja oikein kaksin kappalein. Visioin noita jo ruoka- ja lahjapöytiin. Kaveriksi olisi tarkoitukseni laittaa PartyLiten GloLite-kynttilöitä, mikäli en siis polta niitä ennen Suurta Päivää :D
Muuten en välttämättä siis ostaisi edes häihini niin törkeän kalliita kynttilöitä, kuin nuo GloLitet ovat, mutta niitä sattuu pyörimään minulla täällä jo valmiiksi.

GloLite;kuva pöllitty täältä

Edellinen avioliittolakia koskeva kirjoitukseni poiki muuten hitonmoisen kävijäpiikin blogiini. Pitäisikö alkaa käsitellä enemmänkin yhteiskunnallisia aiheita? Tavallisesti sivua ladataan päivässä maksimissaan parikymmentä kertaa, mutta viime perjantaina latauksia oli melkein kaksisataa! Huh...