maanantai 20. heinäkuuta 2015

Maanantain soundtrack

Howdy how ja hyvää maanantaita kaikille! Niinhän siinä nyt sitten kävi, että tällä tytöllä kesäloma oli ja meni. Palaan tänään omalle työpaikalleni kolmen kuukauden jälkeen, ja täytyy kyllä sanoa, että tuo työnkierto oli mielenkiintoinen kokemus. Mukavaa on silti palata takaisinkin, etenkin kun työt alkavat verrattain köykäisesti kolmella yövuorolla. Torstain ja perjantain saankin sitten latailla akkuja viikonloppua varten.

En pysty juuri nyt tuottamaan mitenkään erityisen viiltävää retoriikkaa, joten tämänpäiväinen postaus sisältää biisejä, jotka ovat viimeaikoina vedonneet meikäläiseen. Tällaisella soundtrackilla täällä on häitä suunniteltu!










Nyt olisi kaiketi aika alkaa haalia työkamppeita kasaan. Missähän esimerkiksi työkenkäni mahtavat sijaita?

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Dianthus caryophyllus ja muita kukkia

Ihmisenä, joka ei tiedä kukista mitään, saati tunnista lajeja, koin hääkukkien valinnan kaikkein haastavimmaksi koko hommassa. Liioittelematta.
Onneksi Google on uusavuttoman anti-kukkaistytön paras ystävä ja jo muutamalla haulla alkoi valjeta, millaisia kukkia syyshäihin on edes mahdollista saada.

Kaipailin pöytäkukkiin runsautta. Jos häät olisivat olleet perinteisesti kesäaikaan ajoittuvat, olisin varmaan päätynyt pulittamaan pitkän pennin pioneista, mutta koska tiesin jo entuudestaan pionin kalliiksi KESÄkukaksi, en edes haaveillut siitä. Pioniahan olisi varmaan periaatteessa vielä syyskuussa mahdollista saada, mutta se olisi ollut vielä tavallistakin tyyriimpi ja laadultaan eittämättä huonompi, kuin kesäiset siskonsa.
Vaihtoehtoni rajautuivat pöytäkukkien osalta hortensiaan, daaliaan ja neilikkaan. Hortensia oli niistä vähiten mieluinen ja kukkakauppiaan mukaan oikean värisävyn saaminen tulisi olemaan arpapeliä. Daalia on kukkana ehdottomasti yksi lemppareitani, eikä vähiten siksi, että kukka on runsas ja jotenkin herttaisen pyöreä.
Valinta osui kuitenkin tuttuun, turvalliseen ja ehdottoman edulliseen neilikkaan, jota on mahdollista saada suunnilleen jokaisessa kuviteltavissa olevassa värissä. Teemamme huomioiden värisävyksi valikoitui tietenkin punaiseen taittava violetti.

Tällaista värisävyä neilikoillemme havittelen!

Aivan yksin neilikat eivät joudu maljakoissa nököttämään, vaan ne saavat seurakseen valkoista harsokukkaa ja violettia freesiaa. Harsokukan varmasti tuntevat kaikki,  kyseessä on se pienikukkainen, pitkävartinen ja haaroittuva rehu, jota näkee suunnilleen kahdessa kolmasosassa kaikista maailman kukkakimpuista ja -asetelmista. Minusta siinä on jotain hyvin yksinkertaisella tavalla viehättävää!
Freesia saattaakin sitten olla vähän vieraampi, ainakaan itse en ollut koskaan ennen tutustunut kasvin ulkonäköön, vaikka nimi olikin tuttu. Freesia on kohtalaisen runsas, monikukkainen kasvi, joka on kuulemma tunnettu voimakkaasta tuoksustaan.

Freesia

Eli kuten kuvasta (huonosti) näkyy, freesia tekee monta kukkaa. Näppärää, kun ajattelee kimppuja, muhkean lopputuloksen aikaansaamiseksi ei tarvita kuin pari hassua vartta, koska yhdestä varresta kasvaa useampi kukinto.

Nyt sitten jännitän, riittääkö meidän lasipurkkeihin oikeasti se kaksi neilikkaa ja yksi freesia, vai pitääkö sitä ottaa sittenkin enemmän... Toisaalta, jos kukkia näyttää olevan liian vähän, ne voisi tunkea myös purkin sisäpuolelle, koska ajattelin käyttää veden sijaan vesihelmiä. Jos on vielä joku, joka ei tiedä, mitä ne ovat (paitsi paikallinen viihdeuimala!), niin kannattaa muistella lapsuuden alkukesiä ja sitä aikaa, kun vesiojat täyttyivät sammakonkudusta. Vesihelmet näyttävät ja tuntuvat turvotettuina suunnilleen samalta.

Sammakonkutua purkissa. Kuva: Juhlacenter.fi

Luulenpa, että ylläolevaan tyyliin päädyn tunkemaan kukkaset purkkeihin sisäpuolelle. Eivätpähän ole sitäkään vähää edes tiellä, eikä kenellekään varmaan tule mieleenkään alkaa nyplätä meikäläisen neilikoita, kun ne lilluvat iljettävässä liemessään.

Neilikkaa, freesiaa ja harsokukkaa tulee myös meikäläisen kimppuun, mutta siinä nähdään myös germiiniä (miniversio gerberasta) ja miniauringonkukkaa. Tuosta auringonkukasta sen verran, en ole varma olenko tullut tilanneeksi kääpiöauringonkukkaa vai pikkuauringonkukkaa, jotka taitavat olla eri asia... Mutta kukka kuin kukka! Keltaista tulee kimppuuni ihan vain tehosteeksi, koska se on violetin vastaväri. Mahdollisesti kimpussani nähdään myös yksinkertaisella tavalla outo ja kaunis kukka, joka sai kunniatehtävän koristaa yksinään tarjoilupöytäämme. Tuo kummajainen on ilmeisen yleinen kiinanlyhty, johon ihastuin ikihyviksi. Kasvi on niin yksinkertainen, ettei sitä voi kuin rakastaa!

Kiinanlyhtyjä

Miltä vaikuttaa? Mitä kukkia muut ovat häihinsä valinneet?

Ei tippa tapa.

Mikä hemmetti siinä onkin? Mikä meihin fiksuihin ihmisiin oikein menee, kun on kysymys alkoholista? Mikä ihmeen psykoosi suomalaiseen iskee, kun laiva saapuu Tallinnan satamaan ja Super-Alkon ovet avautuvat?
En voi käsittää.

Varasin kuluvan viikon alussa meille reissun Viroon, tuohon halvan alkoholin ja tupakan luvattuun maahan. Matkaan lähtee meidän lisäksemme veljeni, jonka farmariautoon olisi tarkoitus mahduttaa kaikki häissämme tarjottava alkoholi.
Siis  A P U A ! Mahtuuko yhteen henkilöautoon muka tarpeeksi juomaa sadalle hengelle? Ei tässä auta minkäänlainen järkipuhe tai realistinen ajattelu. Ei, ei vaikka oikeasti fakta on, ettei alkoholi maistu tuosta sadan hengen ryhmästä kuin suunnilleen puolelle.
Olishan se nyt meinaan ihan hirveetä, jos juoma loppuisi kesken! Siitä ei tule kuin paha mieli kaikille, jos pitää lähteä kaljakauppaan välillä.

Lisäksi mieli pursuaa kysymyksiä, kuten tehdäkö sittenkin booli vähentämään humaltumista miedoilla juomilla. Olisihan sekin kamalaa, jos velipojan auto lastattaisiin niin täyteen kaljakontteja, että akselit vaan napsahtelisivat. Boolitarpeet painavat vähemmän ja humalluttavat suhteessa enemmän.
Entä sitten ne miedot juomat, mitä pitäisi ostaa? Aina on joukossa joku friikki, joka ei juo kaljaa, ei kuivaa omenasiideriä, ei edes lonkeroa. Vaihtoehtoina ovat siinä vaiheessa viini, booli ja joku makea siideri. Jokaiselle haluaisi tarjota jotakin, mutta miten se onnistuu, kun ei tiedä, millaisia juomatottumuksia ihmisillä on?!

Tuskastuttuani melkein viikon näiden kysymysten äärellä olen nyt päätynyt ratkaisuun, jonka uskon tyydyttävän monia janoisia häävieraita. Nyt olis tulossa olutta, kuivaa siideriä (omena ja granaattiomena), lonkeroa (lime ja greippi), jonkinlainen syksyinen booli ja viiniä (valko- ja puna-).
Toivottavasti auto kestää.


Millaisia juomavalikoimia kanssamorsianten häissä nautiskellaan?

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Aiheen vierestä: Forssan Teatteri

Kuten jokunen siellä näyttöpäätteiden sillä puolen saattaa tietääkin, sain itseni ängettyä Forssan Teatterin lavalle tulevalle kaudelle 2015-2016. Teatterilaisena minulla on suuri ilo ja kunnia levittää tätä taiteen ilosanomaa kaikille, jotka vain pysyvät paikoillaan tarpeeksi kauan kuunnellakseen... Ja vähän niillekin, jotka juoksevat karkuun. Pitemmittä puheitta seuraa tärkeää informaatiota tai törkeää tuputusta, miten kukin asian kokee.

Klikkaa isommaksi.
Ihan ensitöikseni haluan huomauttaa, että onpa komia plakaatti! Kuten kuvasta näkyy, tulevalle kaudelle on tarjontaa enemmän kuin yltäkylläisesti. Syyskuussa homma polkaistaan käyntiin viime kaudelta tutun Öbaut seitsemän veljeksen voimin. Yleisön pyynnöstä näytelmää esitetään syyskuussa vielä viisi kertaa. Hopi hopi lippuja varaamaan, jos et ole vielä käynyt tsekkaamassa tätä spektaakkelia! Tässä linkki Seutusanomien juttuun.

Syyskuussa ensi-iltansa saa kaaos, tummanpuhuva komedia naisista nykymaailmassa. Näytelmän käsikirjoitus on Mika Myllyahon kynästä ja sen on ohjannut Kirsi Lindholm.
Lokakuun puolivälin tietämillä teatterin päänäyttämöllä nähdään kantaesitys Arto Niemisen Isältä pojalle -farssikomediasta. Elina Pohdon ohjaamaa näytelmää katsomaan tulevia ohjeistetaan ottamaan mukaansa roimasti pilkettä silmäkulmaan, sillä tälle kaksituntiselle on myönnetty naurutakuu!

Ensi vuoden puolella, tammikuun 30. päivä on sitten meikäläisen vuoro astua estradille (okei, on siellä pari muutakin tyyppiä), kun ensi-illassa nähdään Ari Wirran käsikirjoittama ja Elina Pohdon ohjaama Rinsessa Ruusunen. Tervetuloa selvittämään, uskovatko lapset enää nykypäivänä satuihin. Tämä koko perheen komedia ei sovi välttämättä aivan perheen pienimmille, mutta tarjoaa takuuvarmasti nauruhermoja kutkuttavia yllätyksiä hieman isommille katsojille!

Maaliskuussa Forssan Teatteri vetää vielä viimeisen ässän hihastaan, kun "hilpeä draamakomedia" Pesulan likat esitetään ensi kertaa suurelle yleisölle. Pesulan likat on maailmalta tuttu hitti, joka sisältää paljon laulantaa ja nostaa esiin ystävyyden ja yhteisöllisyyden teemoja. Käsikirjoitus Tony Roper, ohjaus Elina Pohto.

Pitkin kautta teatterissa nähdään myös vierailevia esityksiä, kun Jussi Simola Stand up-show ja suoraa improa tarjoileva Neljäs seinä valtaavat näyttämön.

Lippuvaraukset puhelimitse numeroista 040 569 6897 (Rauha Kallio) tai 050 303 2462 (Keijo Koskimies). Varauksensa voi tehdä myös netissä, täällä!
Forssan Teatterista voi tykätä Facebookissa.

Löytyikö tarjonnasta jotain kiinnostavaa?

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Karkkibuffet

Uusi viikko on kiva aloittaa makein ajatuksin, joten puhutaanpa karkista. Kävimme eilen sulhon kanssa ohikulkumatkallamme Urjalan makeistukussa ostamassa herkkuja buffettiin. Tässä tekemämme huomio.

K I L P A I L U T A !
Meille kävi karkkien kanssa perinteinen moka, eli emme pahemmin laskeneet, mistä namit kannattaa hankkia. Tämä suurimmaksi osaksi siksi, että Urjala on naapuripitäjä, ja makeistukku vaikutti hyvältä ajatukselta. Päädyimme ostamaan vähän jotain jokaiselle, eli ostoskorista löytyi liitulakuja, wanhoja autoja, hedelmäpanttereita, vaahtosieniä, Fazerin sinistä ja retrotikkareita. Yhteensä nannaa tuli lastattua autoon yli 13 kiloa. Kun kotona laskimme kilohinnan valikoimallemme, leukamme loksahtivat. 10,5 euroa. Olisi kannattanut laskea etukäteen.

Tuli siis todettua, että jopa Prisman irtokarkkihyllystä olisi saanut namit edullisemmin, jos vain olisi viitsinyt kauhoa. Ja bonukset päälle. Jos tämä vaihtoehto ei houkuttele, kannattaa ottaa Google avuksi. Edullisia nameja saa tilattua esimerkiksi Karkkigalleriasta. Hintoihin lisätään tietysti vielä postikulut, jotka määräytyvät luonnollisesti paketin painon mukaan. Minimikulu on 4,90 €.

Inspiraatiokuva
Parempaa onnea ja makeita herkkuhetkiä kanssamorsioille! Hui, alle kaksi kuukautta meidän häihin!