lauantai 21. helmikuuta 2015

Kuka diskotähteä lohduttaa, kun ei tempot pysy kohdillaan

Lauantai on hyvä päivä jakaa pari aivan täysin mihinkään liittymätöntä musiikkisuositusta. Nauttikaa tästä sulosointujen kakofoniasta!






Pistin muuten blogin taustan uusiksi. Vanha oli kamalan synkkä, vaikka eipä tämäkään vielä kovin tyypillinen vaalea ja hempeä hääblogi ole... 
Hyvää viikonloppua! :)

//Edit 22.2.// 
No nyt on vaaleaa, räjäytinpä taas ulkoasun uuteen uskoon. Onko liian harmaa?

perjantai 20. helmikuuta 2015

DIY: Tuikkukipot, maljakot ja kynttilänjalkojen fiksaus askartelutaidottomille idiooteille

Niinhän siinä sitten kävi, että tänne rantautui kamala tappoflunssa ja tietysti se sitten salakavalasti ui meikäläisen liiveihin. Tyypillinen lomanjälkeinen räkätauti siis iski. Olin aamulla ulkoiselta ja henkiseltä olemukseltani aika pitkälti tällainen...

kuva
... Ainakin huulet tuntuivat olevan yhtä kuivat... Raahauduin sitten puoliltapäivin työterveyteen, sain saikkua maanantaihin ja luennon c- ja d-vitamiinien tärkeydestä, poistuen lopulta räkää valuen takavasemmalle. Ihme, jos en jättänyt perääni kunnon limavanaa.
Työterveysvisiitin jälkeen suuntasin Prismaan hakemaan nenäliinoja ja marjamehua ja jumituin siinä samalla tutkailemaan vähän askartelutarvikkeita ja sisustusjuttuja. Bingo! Piipahdin vielä Suomalaisessa kirjakaupassa hiplailemassa korttipohjia, enkä suinkaan poistunut tyhjin käsin, vaan kiikutin kassalle kutsukorttitarvikkeen poikineen. Nytkö sen voi sanoa alkaneen, hääaskartelun?

Kotiin päästyäni ryhdyin miltei heti innokkaasti toimeen. Tarvikkeet levälleen keittiönpöydälle mainospapereiden päälle ja ei kun tuumasta toimeen! Olen ala-arvoinen askartelija, joten mitään kovin korkealentoista en ryhtynyt kokeilemaan, ja senkin vähän, mitä tein, olisi joku muu varmasti tehnyt paremmin. Joku muu, joka ei ole vielä edes esikoulussa.

Ensimmäisenä aloin suihkia hopeista Deco-maalia Prismasta löytämiini mustiin kynttilänjalkoihin. Niihin kiinnitetyt viiden euron hintalaput suorastaan huusivat: "Hanna, osta meidät!" ja minähän ostin!


Kuvassa oikealla kynttilänjalkojen alkuperäinen look, eli tylsä ja synkkä musta. Vasemmalla jo kerran käsitelty yksilö. Minkäänlaista tekniikkaahan minulla ei tässä ollut. Paperit pöytään, kynttilänjalka paperille, spraypullo kouraan ja ei kun suihkimaan maalia itse maalattavaan objektiin, paperiin, seinään, pöytään... Kissat meillä säästyivät hopeoinnilta vain oman arkuutensa ansiosta, molemmat pelkäsivät nimittäin hirmuisesti pullon ravistamisen ääntä... Tyhmät.
Suihkimisen jälkeen otin talouspaperia ja pyyhin isompia maaleja sillä (kynttilänjaloista JA ympäristöstä), koska en halunnut tasaista pintaa, vaan pikemminkin kuluneen ja vanhan oloisen.


Tässä toinen pikkuostos, eli tuollainen susiruma kyltti, ylemmässä kuvassa näkyvissä alkuperäinen väri. Visioin tuota kammotusta korteille. Haluaisin kovasti, että kaikki kortit saisi pois lahjapöydältä lojumasta ja niille olisi ihana löytää esimerkiksi tällainen matka-arkku... Tuon rumilus-kyltin voisi sitten ripustaa siihen tuollaisen viirisysteemin korvikkeeksi. Saas nähdä, kuinka käy, tuleeko arkkua ja päätyykö tuo mihinkään.


Tässä vähän kuvaa tarvikkeistani ja käsittelyyn päätyneistä piltti- ja kurkkupurkeista. Vasemmalla siis hopeinen Deco spray, joka maksoi Prismassa muistaakseni ihan vain pari-kolme euroa. Ei huono. Oikealla helmiäisvioletti spray, joka oli rutkasti arvokkaampi, tämä maksoi 9,95. Minkäänlaista kuvaa Operaatio Pilttipurkista en tullut ottaneeksi, mutta spreijailin purkit siten, että laitoin ne paperin päälle pohja ylöspäin ja annoin palaa. Aika kauan purkkeja sai tällä tavalla kuivatella (vaikka kuivatusajan piti olla 30-40 min), sillä pohjahan ei ole tasainen, vaan siihen kerääntyi maalia enemmän... Paria tahmeaa sormenjälkeä ja puoltatoista tuntia myöhemmin lopputulos oli kuitenkin tämä...



Olen itse aika tyytyväinen. Kuvassa tosin pilttipurkit loistavat nätimmin, kuin luonnossa. Hups, sitähän ei pitänyt kertoa! :D Luonnossa ne näyttävät sopivasti vanhahtavilta ja jotenkin huuruisilta. Kuitenkin joku pieni juttu niistä puuttuu, mutta mikä? Vähän jotain blingblingiä? Joku nauha? Molemmat? :D

Pitemmittä puheitta siirryn nyt keittelemään itselleni Finrexiniä. Niiskuneiti kiittää ja kuittaa.

torstai 19. helmikuuta 2015

Tässä talossa, näissä huoneissa...

... Tanssitaan häitä syyskuun 12. päivä!
Olen potenut suorastaan huonoa omaatuntoa siitä, ettei blogissa pahemmin näy minun itse ottamiani kuvia, vaan suurin osa kuvista on intternetin ihmeellisestä maailmasta anastettuja. Joudun tosin toteamaan heti alkuun, ettei nytkään ole luvassa minun kuvamateriaaliani, vaan näiden alla olevien räpsyjen copyrightit kuuluvat Miehekkeelle. Mutta suunta on nyt ylöspäin!

Kävimme siis syksyllä tsekkaamassa tämän ihanan vanhan seurojentalon, jonka vuokrauksesta vastaa melkein yhtä ihana ja melkein yhtä vanha (oikeasti varmaan vanhempi...) rouva. Rouva oli unohtanut tapaamisemme, mutta soitettuani perään, suhautti hän paikalle fillarilla viidessä minuutissa. Aikamoinen teräsmummo. No, enivei, eksyin asiasta.
Paikka on siis Rehtilä ja se sijaitsee Jokioisissa, Rehtijärven kylässä. Matkaa hääpaikalle Forssan kirkosta tulee reittihaun mukaan 13 kilometriä, jonka hurauttaa parissakymmenessä minuutissa. Ei huono siis.


Pääovi. Hieman meikäläistä epäilyttää nuo raput. Kuten ehkä kuvastakin näkyy, aika ja lukuisat askeleet ovat tehneet tehtävänsä, noita pitkin pitäisi uskaltaa piikkikoroissa kävellä... Minun mielestäni nuo ovat kuin emmentalia... :D 



Sali vastakkaisista nurkista kuvattuna. Alemman kuvan vasemmassa laidassa näkyvät jääkaapit ovat tällä hetkellä (tai kuvanottohetkellä ainakin!) salissa keittiön lattiaremontin vuoksi. Niissä on kuulemma pyörät alla, joten niitä voi siirtää haluamaansa paikkaan, näppärää!
Keittiön varustetason suhteen Rehtilä häviää mennen tullen uudemmille/kalliisti saneeratuille juhlataloille. Me emme ottaneet keittiöstä ja tarjoiluhuoneesta kuvan kuvaa kaiken remonttisotkun vuoksi, mutta visiitillämme totesimme, että Rehtilän varustelu rajoittuu kahteen aivan tavalliseen lieteen ja pieneen suurtaloustiskikoneeseen. Jos käyttää pitopalvelua, kuten me tulemme käyttämään, tämä tuskin on mikään ylitsepääsemätön ongelma, sillä Rehtilässä vietetään paljon häitä.

Hintatasoltaan tämänkaltaiset juhlatalot tuppaavat olemaan sieltä halvimmasta päästä. Me emme tiedä vielä tarkkaa hintaa; aiemmin tilat on vuokrattu viikonlopuksi 200 eurolla, mutta lattiaremontti luultavasti tulee näkymään pienenä hinnan nousuna. Hinta ei kuitenkaan voi nousta niin paljon, että kenenkään budjetti kaatuisi siihen.

Iik, en malta odottaa syyskuuta ja tilan koristelemista. Aika nätti se on minusta jo tuollaisenaan, kun ei oteta lukuun noita kamalia jääkaappeja salissa :D
Mitä mieltä, menisitkö itse naimisiin Rehtilässä? :)

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Hääyöksi hotelliin

Lopultakin se on tehty!
Olen vitkutellut hotellin varaamisen kanssa kuukausikaupalla, enkä oikeastaan edes osaa sanoa sille mitään järkevää syytä. Homma on vain jäänyt roikkumaan, mutta nyt se on lopultakin hoidettu pois alta.

Meille oli alunperin selvää, että menemme hotelliin hääyötä viettämään. Kotiin raahautuminen jotenkin tuntui ajatuksena huonolta, ikään kuin hääpäivä loppuisi liian lyhyeen. Hotelliin meno takaa juhlatunnelman loppuun asti, eikä tarvitse miettiä esimerkiksi tiskivuorta tiskipöydällä, pesemättömiä pyykkejä, yleistä sekaisuutta, kissojen ruokkimista jne. Meidän hulppea neljän huoneen asuntomme toimii häidemme aikaan majoituspaikkana toiselle kaasolleni ja miehekkeen toiselle bestmanille, mikäli he niin tahtovat, joten kisut tulee ruokittua varmasti joka tapauksessa. Sitä paitsi kyllähän hääpari ansaitsee rankkojen juhlien (ja erityisesti juhlajärjestelyjen!) jälkeen vähän hemmottelua, kuten kuohuviiniaamiaisen huoneeseen ;)

Forssassa ei juuri hotellitarjontaa ole: meiltä löytyy TV:stä Jyrki Sukulan kautta tuttu Hotelli Maakunta, Hotelli Koskenniska (muinaismuisto 60-luvulta) ja Scandic. Vaikka Maakunta huokuukin menneiden aikojen tunnelmaa, oli yksimielinen päätöksemme varata huone Scandicista. Eikä tosiaan mikä tahansa huone. Scandic tarjoaa hääpareille hääpaketin, jonka hintaan kuuluu hotellista riippuen majoitus Family Superior, Superior, Superior Plus, Junior Suite tai Suite -luokan huoneessa, kuohuviiniaamiainen huoneeseen tarjoiltuna ja myöhäinen huoneen luovutus. Hintaa tälle pläjäykselle tuli 148 euroa, mutta hinnat tietysti vaihtelevat hotelleittain ja varmasti myös jonkin verran sesongin mukaan.
Scandicin nettisivujen kautta hääpaketin pystyy varaamaan varauskoodilla WED.


Scandic Forssassa pakettiin kuuluu majoitus Junior Suite -huoneessa
 Lähdetäänkö teillä toipumaan häähumusta hotelliin? :)

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Mitä (tänään) syötäisiin?

Tervehdys jälleen pitkästä aikaa ja oikein hyvää ystävänpäivää, joskin toki vuorokauden myöhässä. Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan, eikö? Palaan tänään taas sorvin äärelle ystävänpäivän ja tiistaina koittavan vuosipäivämme (no, puolivuotispäivän, jos ollaan tarkkoja: 6,5 vuotta yhteistä taivalta takana) innoittamana ja tällä kertaa ajattelin kirjoittaa häidemme ruokatarjonnasta. Sopiva aihe siinäkin mielessä, että kuumottelen jo ajatuksella tämänpäiväisestä sapuskastamme, niinkin peri-suomalaisesta ruokalajista kuin keitetyt perunat ja jauhelihasoosi.

(Selvennykseksi on todettava, että palasimme perjantaina kahden viikon lomamatkalta Thaimaasta ja nyt on todellakin saatava lautaselle vaihteeksi pottuja -- Ja minä nyt satun tekemään maailman parasta jauhelihakastiketta)

Koska emme ole vielä alkaneet kilpailuttaa pitopalveluita, häämenumme ei ole luonnollisesti vielä millään tapaa varma, mutta tarjoilen teille nyt ruokalajit, joita me (minä) olemme suunnitelleet.

  • Tomaatti-sipulisalaatti
  • Kreikkalainen salaatti (oliivit & fetajuusto erikseen katettuna)
  • Tonnikala-riisisalaatti
  • Broiler-pastasalaatti
    ~
  • Uunijuurekset (peruna, porkkana, sipuli)
  • Lihapullat
  • Paisti + pippurikastike
  • Kasvisgratiini
  • Savulohi
Tuossa on ruokalaji poikineen ja varmaan ainakin kylläiseksi noilla itsensä ja vieraat saa! Aika simppeli ja perinteinen juhlamenuhan tuo on, vaikka ei sisälläkään keitettyjä perunoita.
Mitä mieltä, tulisitko meidän häihin syömään? :)