Ohi aiheen: Tupakointi on hengenvaarallista, rökning kan döda, smoking kills

Otsikko kiteyttää yhden aikamme suurista oivalluksista, jonka me kaikki opimme takuulla jo ennen esikoulua. Nykyään ollaan hyvin tietoisia siitä, millaisia terveysvaikutuksia tupakoinnilla on, eikä päitä ole suinkaan työnnetty pensaaseen, vaan käynnissä on tupakanvastainen sota. Tupakoivia holhotaan ja päättäjillä tuntuu olevan kova pyrkimys tehdä Suomesta savuton. Hiljalleen tupakoiva kansanosa ajetaan aina vain ahtaammalle. Askin koko pienenee sitä mukaa, kun hinta nousee verojen myötä, polttaakin saa vain valikoiduissa paikoissa ja auta armias, jos erehdyt menemään lääkäriin valittamaan mitä tahansa vaivaa, se on nimittäin tupakan syy! Jos röökiä palaa ja unettomuus vaivaa, se johtuu tupakasta. Samoin selkävaivat. Välilevyihin ei kuulemma kierrä veri.

Vähemmästäkin menee aikuisella ihmisellä hermo. Tupakoijaa pidetään ihan idioottina ja alemman luokan kansalaisena, vaikka hän tekee työnsä hyvin ja tunnollisesti, yksityiselämässä on kaikki hyvin, eikä hän muutenkaan ole koskaan ollut kenellekään haitaksi tai häiriöksi. Ei ole tullut kokeiltua huumeita, eikä alkoakaan kulu niin, että pitäisi kapakoissa lorvia, sammua suihkuun tai häiritä pikkulapsia puistoissa. Silti röökaajat putoavat samaan kategoriaan juoppojen ja narkkarien kanssa. Yhteiskunta ei kaipaa tupakoivaa. Kansantalous kärsii, kun Pirkot ja Erkki-Petterit kiskovat norttiaan: Erkki-Petteri saa tupakan takia veritulpan aivoihinsa ja sitä myötä hemipareesiin, ja kuntoutuksen maksat sinä, kansalainen, niillä rahoilla, jotka verottaja sinulta anastaa. Pirkko puolestaan polttaa kolme askia päivässä, kunnes hänellä diagnosoidaan keuhkoahtaumatauti, johon jopa puolet naistupakoitsijoista sairastuu. Jääräpäisenä röökimuijana Pirkko päättää kuitenkin jatkaa tuprutteluaan hamaan tappiin asti. Kun hän ei enää pärjää kotona, vaan tarvitsee lisähappea, hän päätyy kunnalliseen hoitolaitokseen, ja hoidon maksat jälleen sinä, veronmaksaja. 

Minä lopetin tupakoinnin kaksi viikkoa sitten, enkä ole katunut päätöstäni. Oikeastaan kaikki on sujunut paljon paremmin kuin osasin odottaakaan. Tupakkaa ei ole varsinaisesti tehnyt mieli, mutta elämääni on syntynyt aukkoja, jotka ennen tapasin täyttää tupakalla tai parilla. Niin kauan, kun on tekemistä, en muista ajatella koko syöpäkäärylettä, enkä kaipaa nikotiinia; olen pärjännyt hyvin ilman minkäänlaista korvaushoitoa.
Minä en kuitenkaan lopettanut tätä pahanhajuista pahettani siksi, että joku oppinut ja viisas ihminen on havainnut, että terveys menee, tai että tupakoinnin mukanaan tuomat sairaudet heikentävät kansantaloutta. En myöskään lopettanut sen vuoksi, että olisin raskaana tai aktiivisesti suunnittelisin raskautta, ja tulin eräälle ystävälleni myös suutahtaneeksi hieman, kun tätä vihjattiin.

Lopetin, koska halusin. Pääasiassa ajattelin asiaa taloudelliselta kannalta. Iso aski L&M:n menthol-tupakkaa maksaa 6,70 euroa ja näitä minulla kului viikossa noin 3,5. Se tekee siis 84 savuketta viikossa. 84! Kuukausitasolla poltettuja savukkeita oli siis tämän kaavan mukaan 336 ja niihin kului rahaa ylöspäin pyöristäen 95 euroa. Vuodessa ahtautin keuhkojani siis 1140 euron ja 4032 savukkeen edestä. Härregud!
Toinen tärkeä motivaattori lopettamisessa oli haaste. Halusin katsoa, pystyisinkö. Halusin huomata itsessäni positiivisia muutoksia -- toistaiseksi niitä ei ole ilmaantunut kuin hajuaistin osalta ja ammattini huomioiden se ei välttämättä ole aina hyvä. Silti syleilen tätä uutta, savutonta elämääni ja onnittelen itseäni hienosta saavutuksesta.

En ole erityisen vihreä tyyppi: taloudessamme on kaksi autoa, syömme riisiä ja matkustimme juuri lentokoneella. En valikoi ekologisesti tuotettuja tuotteita tai menetä yöuniani planeetan takia, mutta olen kuitenkin taipuvainen ajattelemaan, että sademetsät ovat maapallon keuhkot. Niin kauan, kun tupakalla on kysyntää, sademetsiä hakataan niiden (oi, toki myös kaikenlaisen muun viljelyn) vuoksi matalaksi. Miettikääs, tupakka tuhoaa paitsi tupakoitsijan, myös tämän Telluksemme keuhkot.

Kyllä mulle ainakin vähän syyllinen olo tuli.

Motiivejaan on hyvä aina silloin tällöin kyseenalaistaa ja haastaa itsensä ylittämään itsensä, oli syy mikä tahansa.

(Jos tämä nyt herätti, niin suosittelen tämän testin tekemistä riippuvuuden kartoittamiseksi. )