Meidän tarinamme alkoi eräänä maaliskuisena päivänä vuonna 2008, jolloin aloitin työt erään suoramarkkinointifirman Hämeenlinnan toimipisteessä, rahaton lukiolainen kun olin. Istuin kahvihuoneessa vuoropäällikön perehdytyksessä, kun ovi avautui ja näin tulevan aviomieheni ensimmäistä kertaa. Joistain ihmisistä ei vain saa katsettaan irti ja tuolloin löysin itseni tuijottamasta avoimesti minulle täysin tuntematonta poikaa, kun tämä vaihtoi pari sanaa vuoropäällikkömme kanssa ja nappasi myyntikansionsa hyllyltä. Tuon minä haluan, ajattelin.
Perehdytykseni jälkeen sain kaiken tarvittavan rekvisiitan ja vuoropäällikkö ohjasi minut istumaan ensimmäiseen riviin, juuri tuon mustatukkaisen pojan viereiseen loosiin. Ensimmäisenä iltanani uudessa työpaikassa en tainnut myydä yhden yhtäkään Rumba-lehteä, sillä keskityin kuuntelemaan viereiseltä paikalta kuuluvaa puhetta. Minulle selvisi pojan nimi, Teemu, mutta ei paljonkaan muuta.
Aikaa kului, mutta ujoudeltani en saanut lähestyttyä Teemua. Jossain vaiheessa myös ystäväni, nyttemmin kaasoni, tuli samaan työpaikkaan ja pienimuotoista kiristystä harjoittaen pakotti minut puhumaan Teemulle; puuhasin tuohon aikaan näytelmää ja lopulta rohkenin pyytää Teemua mukaan.
Sain kieltävän vastauksen. Myöhemmin samana iltana, kävellessäni töiden jälkeen linja-autoasemalle taktisesti pari-kolme metriä unelmapoikani perässä, tämä yllättäen kääntyikin ja alkoi tiedustella, mikä tämä näytelmähomma oikein oli. Siitä se sitten lähti, ystävyys.
Tuolloin kumpaakin meistä vaivasi ujous, eikä kumpikaan rohjennut pyytää toisen puhelinnumeroa. Oli huhtikuun loppu, kun minä lopulta hain Teemun numeron numeropalvelusta ja soitin tälle työillan jälkeen. Seuraavana päivänä kävimme kahvilla, kuten myös lukuisina päivinä sen jälkeen. Lukuisia kertoja tuo unelmapoika osoittautui kuitenkin myös oikukkaaksi, kukaan ei nimittäin ole koskaan tehnyt minulle niin monta kertaa ohareita.
Kun kesä koitti, Teemun oli aika lähteä loman ajaksi kotikaupunkiinsa Forssaan, ja minä olin saattamassa häntä bussiin. Vielä viimetöikseni rutistin unelmapoikaa oikein tiukasti.
Sovimme, että Teemu tulisi käymään loman aikana Hämeenlinnassa, mutta se visiitti jäi tekemättä. Sen sijaan kesän aikana juttelimme paljon tekstareiden ja mesen kautta. Kumpikin vihjaili jo tuolloin tunteista, mutta kumpikaan ei suostunut tajuamaan toisen vihjeitä.
Koulu alkoi taas elokuussa ja jo heti ensimmäisenä päivänä sovimme kahvitreffit lukioni lähellä sijaitsevaan kahvilaan. Liikuimme tiiviisti yhdessä koko tuon viikon ja sunnuntaina 17.8.2008 päädyimme lopulta aloittamaan seurustelun; tekstiviestein tietysti! En muista koskaan ennen tuota päivää tai koskaan sen jälkeen itkeneeni ja nauraneeni samaan aikaan, niin onnellinen olin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti