Eduskunta äänestää tänään tasa-arvoisesta avioliittolaista. Viime aikoina aihe on ollut kaikkialla ja siitä on vaahdottu niin puolustajien kuin vastustajienkin taholta. Yleisessä keskustelussa tasa-arvoisen avioliittolain puolustajien argumentit ovat (omasta mielestäni, mutta kai tästä jokainen saa tehdä omat päätelmänsä) olleet huomattavasti paremmin perusteltuja ja niissä on ihan noin yleisesti ollut edes vähän järkeä. Sen sijaan lain vastustajien argumentointi on ollut... No, luvalla voi kai sanoa: lapsellista. Timo Soini ja "No kun ei voi", Päivi Räsänen ja YK:n ihmisoikeuksien julistus ja ihan yleisellä tasolla kaikki ne "Ajatelkaa lapsia!"- ja "Seuraavaksi saa varmaan avioitua koiransa kanssa!" -letkautukset.
Aloitetaas nyt sitten ihan alusta. Pahoitteluni siitä, että osa omista perusteluistani toistaa sitä samaa, mitä joku muu on ehkä jo kirjoittanut, mutta asia nyt vain on niin.
- "Avioliitto on vain miehen ja naisen välinen, pyhä asia! Raamatussakin sanotaan, että..." - eli uskonnolliset näkökannat
Tämä on se ensimmäinen juttu. On totta, että Raamatussa saatetaan mainita jotain aiheeseen liittyvää... En tiedä, en ole koskaan saanut luettua kyseistä satukirjaa! On kuitenkin täysin perustelematonta antaa minkään uskonnollisen opuksen määrittää sitä, millaisia lakiuudistuksia voidaan tehdä. Kirkko ja valtio ovat meillä yhteydessä, mutta eivät yhtä, joten miksi kirkko saisi tässä asiassa mitään erityistä sananvaltaa? Näin ollen myöskään valtio ei periaatteessa voi määrätä pappeja vihkimään homopareja, vaikka muistelen kuulleeni/lukeneeni (tämä ei ole validi argumentti, koska lähteet), että suuri osa papeista vihkisi kyllä.
Se on ihan okei. Koska KIRKKO JA VALTIO EIVÄT OLE SAMA ASIA. Jäljelle jää siviilivihkiminen ja sekin on takuulla tämän maan homo- ja lesbopareille jo hitonmoinen askel eteenpäin.
Ja mitä tulee siihen miehen ja naisen välisyyteen. Nykypäivän Suomessa avioliitto on ennen kaikkea kahden aikuisen yksilön välinen sopimus. Kuulostaa karulta näin, kun sen oikein järjellä ajattelee ja riisuu avioliitosta kaikki ne tunnekiemurat ja muut, mutta fakta on faktaa. Yhtä lailla kuin kaksi aikuista, mies ja nainen, voivat sopia, että hei, nyt solmitaan avioliitto, me voimme sopia, että kuulkaas, jatkossa ei tarvitse olla eri sukupuolta. Pointtini on se, että ajat muuttuvat ja yhteiskunta niiden mukana.
Kuva - "Ajatelkaa nyt lapsiakin, jos homot sais adoptoida! Vähänkö homoparien lapsia kiusataan koulussa!" - eli tekaistu huoli lapsista
Kun uskontoperustelu ei mene läpi, valveutunut tasa-arvoisen avioliittolain vastustaja kaivaa tämän ässän hihastaan ja tällainen itseni kaltainen homohyysääjä alkaa pudistella päätään. Kieltämättä tämän argumentin lausujalla on aiheellinenkin huoli, MUTTA! Minun mielestäni kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma, ei niinkään homoliitoista johtuva välttämätön paha, jonka seurauksena lasten mielenterveysongelmat ja itsemurhat lisääntyvät exponentiaalisesti. Ongelman syyt ovat jossain ihan muualla kuin siinä, saavatko homot mennä naimisiin, koska hei, jos näin ajatellaan niin silloinhan kiusaaminen on aina kiusatun syy, tavalla tai toisella. Tästä ajatusmallista puuttuu kaikki järki.
Lapset kiusaavat. Se on fakta, eikä kaiken maailman KiVa koulu -hankkeilla ole siihen paljonkaan vaikutusta. Miksi? Koska kiusaaminen on ennen kaikkea opittu tapa. Lapsi (tai aivan yhtä hyvin aikuinen) kiusaa, koska se pönkittää hänen omaa egoaan tai ohjaa muiden mielenkiinnon pois omista heikkouksista (ettei kiusaaminen kohdistuisi itseen, siis). On myös kotoa opittua, miten erilaisuuteen suhtaudutaan. Valitettavan usein nimenomaan erilaiset lapset ja nuoret joutuvat kiusatuiksi, koska kiusaajien kotona on ilmeisesti opetettu, että oma tapa on se ainoa oikea ja oma napa maailman keskipiste.
Joten pliis, opettakaa kakaranne suvaitsevaisiksi älkääkä siirtäkö omia pelkojanne ja ennakkoluulojanne näihin. Lapsi on vastaanottavainen ja oppivainen olento, niin hyvässä kuin pahassa!
En edes mene siihen "lapsi tarvitsee sekä äidin että isän!"-kommenttiin, koska kaksi miestä ja kaksi naista osaavat takuulla huolehtia pikku piltistään aivan yhtä hyvin, kuin pariskunta, jossa on sekä mies että nainen. Ongelmia voi olla kaikenlaisissa perheissä, terveisin nimimerkki Äiti ja isä, avioero ja alkoholiongelma.
 |
| Kuva |
- "Onhan meillä jo rekisteröity parisuhde!" - eli juridinen näkökulma
... Joka ei ole läheskään sama asia, kuin avioliitto. Rekisteröidystä parisuhteesta puuttuu sellaisia avioliittoon kuuluvia itsestäänselvyyksiä, kuten oikeus yhteiseen sukunimeen ja oikeus ulkoiseen adoptioon. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevalla henkilöllä on siis oikeus esimerkiksi periä puolisonsa ja adoptoida tämän biologinen lapsi, mutta ei ottaa samaa sukunimeä tai adoptoida perheen ulkopuolelta.
Miksi tämä ei riitä?
Ensinnäkin rekisteröity parisuhde leimaa ihmisen. Toisin kuin monet ihmiset tuntuvat kuvittelevan, läheskään kaikilla homoseksuaalisilla henkilöillä ei ole mitään tarvetta toitottaa omaa seksuaalisuuttaan koko maailmalle. Valitettavasti nuo kaksi sanaa tekevät sen hänen puolestaan. Siviilisäätyä koskevia kysymyksiä saattaa tulla elämässä vastaan esimerkiksi työhakemuksissa/-haastatteluissa ja vaikka minä en pidä seksuaaliselta suuntautumiseltaan erilaisia ihmisiä mitenkään perustavanlaatuisesti erilaisina tai huonoina ihmisinä, joku muu voi pitää.
Toiseksi, miksi ihmeessä vielä vuonna 2014 ihmetellään ja keskustellaan siitä, pitäisikö oikeasti muka kaikilla ihmisillä olla samat oikeudet. En kestä. Ehdotan lakiehdotusta neekereiden, muslimien, kehitysvammaisten, homojen, mustalaisten ja juutalaisten sulkemiseksi keskitysleireihin.
Eiku mitä?
Ja kolmanneksi. Miksi pitäisi pitää kahta miltei samanlaista instituutiota rinnakkain? Tämä päällekkäisyys on kallista ja täysin turhaa.
 |
| Kuva |
Rauhaa ja rakkautta, koska kaikki rakkaus on saman arvoista!<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti