Täydellisen hääpuvun metsästys

Jo viimeisen puolentoista vuoden ajan minulle on ollut selvää, millaisen puvun haluan. En enää edes muista, missä törmäsin unelmieni pukuun ensimmäistä kertaa, mutta se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Yksinkertaisessa puvussa on oma tvistinsä, mikä tekee siitä juuri minun näköiseni, itsekin kun olen tällainen yksinkertainen tyyppi ;)
Unelmieni puku on kuitenkin ollut auttamatta budjettimme ulkopuolella uutena ostettuna. Tein pieniä tiedusteluja tänään työpäiväni aikana ja kuinka ollakaan, Lovebirdsista löytyi kuin löytyikin oikea puku oikeassa koossa, varsin edullisesti. Minä ja kaasoni L ja T teemmekin siis tulevana maanantaina pienimuotoisen ristiretken Helsinkiin. Toivon hartaasti, että puku on sopiva, hääpukujen koot kun ovat ainakin omien kokemusteni mukaan vähän mitä ovat.

Tuntuu järkyttävältä ajatella, että maanantaina marssin kenties takaisin kotiin morsiuspuku kainalossani. Tavallaan pelkään, että ehdin vielä muuttaa mieltäni puvun suhteen, jos nyt sen päädyn hankkimaan, onhan häihimme vielä vajaa kymmenen kuukautta aikaa. En kuitenkaan ihan jaksa uskoa, että niin kävisi.
Jos mahdollista, vielä enemmän pelkään kuitenkin sitä, että unelmieni puku, joka muiden morsianten yllä ja katalogikuvissa on suorastaan lumoava, ei sopisikaan minulle. Mitä, jos se ei vain imartele juuri minun tasapaksua normaalivartaloani? Yhdessä hetkessä oloni on luottavainen, toisessa taas olen jo hermoromahduksen partaalla pelätessäni visioideni romuttuvan. Stana :D

Kuva

Tarkoituksenihan oli siis liittää tähän postaukseen kuva possusta hääpuvussa (tai vaihtoehtoisesti Johanna Tukiaisesta) demonstroidakseni kauhuskenaarioitani, mutta tuo ballerina(?)possu oli liian söpö! ^^